maanantai 3. lokakuuta 2011

Kuusamo


Oulu-Kuusamo maantie, maailman ihanimmat maisemat. Hienompiakin paikkoja Kuusamossa on, tiedän, mutta tämä tuttu reitti herättää niin kutkuttavan tunteen. Takana on jo pitkä matka ja määränpää lähestyy. Rakastan katsoa miten maisema muuttuu karummaksi ja alkaa näyttää niin tutulta. Viikko sitten puissa oli vielä ruskaa jäljellä kun ajelimme lasten kanssa lähes tyhjän bussin etupenkeillä ja räpsin ikkunan läpi kuvia. Eilen illalla tunnelma oli toinen kun matkustimme pimeässä kotiin päin, minä ja kaksi pikkuista, minä kuumeessa. Taivalkoskella bussi, joka tällä kertaa oli matkustajia täynnä, hajosi pimeyteen. Mikä onni, että olimme sattumalta lähellä paikkaa mistä kuski sai uuden bussin. Mikä onni, että ehdimme junaan. Nyt olen väsynyt, niin väsynyt ja onnellinen. Ja kuumeessa.

 Väsynyt matkalainen.

6 kommenttia:

  1. Paranemisia!Hienoja kuvia jälleen kerran!

    VastaaPoista
  2. ihana ruska!mukavaa kuulla onnelisesta matkasta vaikkakin kuumeessa olet! nyt leipäilyjä ja paranemisia sinne.

    VastaaPoista
  3. Kati: Kiitos ja samoin sinne..

    Mira: Kiitos:) Päivä kerrallaan kun ei ole työpaikkalääkäriä kuka kirjoittaisi saikkua tästä hullunmyllystä, onneksi huomenna saan ainakin levätä..

    VastaaPoista
  4. Varmasti oli ihana reissu tuolla! Noista maisemakuvista voi selvästi aistia ja tuntea sen paikan hiljaisuuden ja kauneuden. Parane pian!

    VastaaPoista
  5. Kiitos Heini, pikkuhiljaa helpottaa. Tuo luonto ja tunnelma ovat kyllä omanlaisensa!

    VastaaPoista
  6. Ihania kuvia..olisitkohan jo to terve?

    Riikka

    VastaaPoista