keskiviikko 2. helmikuuta 2011

Perhe poikkeusolosuhteissa

Viikon varrella huuma on laantunut sen verran, että ärsyttävät asiat ovat alkaneet ärsyttää. Esimerkiksi kylmyys. Vessa on valmis, kaunis ja siellä on lattialämmitys. Tekisi mieli asua siellä. Kaaosta on mahdotonta taltuttaa, koska tavaroille ei ole paikkoja. Meidän vaatekaapista puuttuvat hyllyt. Myöskään kirjahyllyä ei ole. Yksi lasten kaapeista on vielä täynnä öh, kaikkea ihme kamaa.

Tästä on idylli kaukana

Keittiö (ja moni muu paikka) on kesken, mutta remonttimiehiä ei näy. Ihmettelimme, että miksi hienot vetimettömät ovemme eivät aukea. Olisi pitänyt laittaa tasonkorotus työtason alle, että mahtuisivat sormet väliin. Miten mahtaa onnistua jälkikäteen, kun on laatat ja lamput seinässä? Yritämme nyt olla keittiössä niin kuin emme olisikaan, roiskimatta tai likaamatta keskeneräistä työtä mistä puuttuvat esimerkiksi saumat tason ja seinän väliltä.

Bonuksena pyykkipussi on kohta täynnä ja pesulareissu odottaa. Johan siellä pyykillä onkin käyty syksystä 2009, olikin ihmeellistä aikaa tuo viisi kuukautta jolloin vessassa surrasi pyykkikone. Tähän taloon on kyllä tulossa pesutupa, mutta herra ties koska.

Ai niin, ja sitten oli niitä vesikatkoksia. Ei ole sellaisia ollutkaan muutamaan kuukauteen, mutta huomenna taas on.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti