huusholli stadissa

Erästä haastattelua tehtäessä toimittaja halusi välttämättä koota vinkkejämme pienissä neliöissä asumiseen. Osasin tarjota vain yhtä ja se on melko ilmeinen, nimittäin pieniin tiloihin ei mahdu suuria määriä tavaraa. Ei minulla ole antaa muita neuvoja ihmisille jotka asuvat omia kotejaan, kukin tyylillään.

Nyt voin kuitenkin jakaa tuota yhden neuvoni ilosanomaa, on nimittäin se aika vuodesta. Kaapit käydään läpi ja yhden sesongin vaatteet siivotaan pois. Asunto on täynnä nyssäköitä: pussillinen loppuun kulunutta menossa hm -kierrätykseen, yksi pussillinen palautumassa siskolle, pestyjä toppavaatteita odottamassa kellariin pääsyä, kierrätyskelpoiset kirppispussissa menossa myös kellariin. Tästä keväisestä rituaalista seuraa aina puhdistautunut olo.

Ja sitten se vinkki tähän liittyen. Itselleen kannattaa olla armollinen. Yritän sietää hitauttani ja joka puolella lojuvia pusseja. Kyllä se siitä, ennen pitkää. Mitä vähemmän kampetta on ollut käytössä, sitä helpommin kaikki tietenkin käy. Ottaisin myös perinteisen suunnittelutauon viinilasillisen äärellä jos en olisi tässä siunatussa tilassa.

Että mä odotan sitä hetkeä, kun saan hankkiutua raskausvaatteista eroon. Voisin tunkea kaikki pussiin kun supistukset alkavat ja pyytää kuljettajaa ajamaan Pelastusarmeijan keräyspisteen kautta. Ai niin, tarvitsen housujani silloin vielä hetken.

(Kuvan juttukin on meiltä mutta ei liity tähän tarinaan. Minulla ei ole kyseistä lehteä tallessa...)