Tämä pimeys! Kohta on kynttilät kaapista poltettu, pitää mennä ostamaan uusia. Tein jouluseimen legoista mutta sen esittelemisen aika ei taida olla ihan vielä?
OIkea lapsiperheen kynttiläpöytä: joka kynttilä nätisti omassa kupissaan :) Joskus viime vuonna vasta aloin pitkästä aikaa nauttia kynttilöistä, kun pienin lapsi olikin jo neljä, eikä heti työntämässä tukkaansa liekkiin.
Minullakin on ensimmäinen syksy pitkään aikaan kun jaksan ottaa kynttilöitä arkisin esiin, lapset ovat näköjään oppineet pelkäämään niitä ja odottavat että tulipalo syttyy.. Ihan hyvä. Se seimi on kyllä sitten aika vaatimaton. Kohtas näette:)
Legoseimi on jotain ihan uutta ja ihmeellistä. Muista esitellä se ainakin sitten tuonnempana. Minä en osaa ajatella joulua vielä ollenkaan, taas se tulee minulla ihan yllätyksenä joulukuun puolessa välissä, kun herään, etten ole tehnyt vielä mitään...
Kirjailijatar: Minua ärsyttää kaupoissa joulusesongin varhainen alkaminen mutta itsehän kyllä voin syksyn piristykseksi kaivaa knttilöitä esiin ja alkaa suunnitella ja miettiä..:)
varista: Kiitos:) Lapset istuvat ja odottavat tuossa varmaan jouluun saakka.
Onko teillä semmoinen enkelikellojuttu, jossa kynttilöiden lämpö pyörittää propellia, joka pyörittää enkeleitä?Meillä on-jossain, se pitääkin näiden kuvien tunnelmissa kaivaa esiin. Maaginen tulen liekki, pienikin, ja lasten katseet on niin lumoavia!
Tie on kevyt: Tästä tulee paineita! Kynttilöistä samaa mieltä.
Kati: Enkelikello! Meillä oli sellainen lapsena ja opiskeluaikana bongasin sellaisen tosi halvalla Tiimarista tai jostakin, itse asiassa ostin niitä silloin myös lahjoiksi. Missäköhän se omani nykyään on?...
Ihana ilme tuossa ekassa kuvassa kynttilänihailijalla <3. Kaikenlaista mahdollista iloa ja valoa tarvitaan kyllä nyt tähän pimeyteen. Kuten legoseimeäsi :). (Seimi on muuten kamalan kaunis sana, huomaan nyt näitä kauniita sanoja kaikkialla, juuri blogissani ihastelin sanaa kuura).
OIkea lapsiperheen kynttiläpöytä: joka kynttilä nätisti omassa kupissaan :)
VastaaPoistaJoskus viime vuonna vasta aloin pitkästä aikaa nauttia kynttilöistä, kun pienin lapsi olikin jo neljä, eikä heti työntämässä tukkaansa liekkiin.
Joo.
Legoseimi!
Minullakin on ensimmäinen syksy pitkään aikaan kun jaksan ottaa kynttilöitä arkisin esiin, lapset ovat näköjään oppineet pelkäämään niitä ja odottavat että tulipalo syttyy.. Ihan hyvä. Se seimi on kyllä sitten aika vaatimaton. Kohtas näette:)
VastaaPoistaLegoseimi on jotain ihan uutta ja ihmeellistä. Muista esitellä se ainakin sitten tuonnempana. Minä en osaa ajatella joulua vielä ollenkaan, taas se tulee minulla ihan yllätyksenä joulukuun puolessa välissä, kun herään, etten ole tehnyt vielä mitään...
VastaaPoistaTeillä on tosi kodikkaat värit. Ihan odottavia lapsukaisia :)
VastaaPoistaKirjailijatar: Minua ärsyttää kaupoissa joulusesongin varhainen alkaminen mutta itsehän kyllä voin syksyn piristykseksi kaivaa knttilöitä esiin ja alkaa suunnitella ja miettiä..:)
VastaaPoistavarista: Kiitos:) Lapset istuvat ja odottavat tuossa varmaan jouluun saakka.
Legoseimi, hih - sitä odotellessa!
VastaaPoistaKynttilät on parasta tähän aikaan vuodesta niin ulkona kuin sisällä.
Onko teillä semmoinen enkelikellojuttu, jossa kynttilöiden lämpö pyörittää propellia, joka pyörittää enkeleitä?Meillä on-jossain, se pitääkin näiden kuvien tunnelmissa kaivaa esiin. Maaginen tulen liekki, pienikin, ja lasten katseet on niin lumoavia!
VastaaPoistaTie on kevyt: Tästä tulee paineita! Kynttilöistä samaa mieltä.
VastaaPoistaKati: Enkelikello! Meillä oli sellainen lapsena ja opiskeluaikana bongasin sellaisen tosi halvalla Tiimarista tai jostakin, itse asiassa ostin niitä silloin myös lahjoiksi. Missäköhän se omani nykyään on?...
Ihana ilme tuossa ekassa kuvassa kynttilänihailijalla <3. Kaikenlaista mahdollista iloa ja valoa tarvitaan kyllä nyt tähän pimeyteen. Kuten legoseimeäsi :). (Seimi on muuten kamalan kaunis sana, huomaan nyt näitä kauniita sanoja kaikkialla, juuri blogissani ihastelin sanaa kuura).
VastaaPoista